Monet ottavat opiskelun todella rennosti, toiset jopa hiukan liiankin rennosti, ja joudun valitettavasti itsekin sanomaan, että olen ollut joskus yksi näistä, joka ei ole ottanut opintojaan tarpeeksi vakavasti.
Nyt kuitenkin oma mieleni on muuttunut, koska olen huomannut, kuinka monta hyvää tilaisuutta minulta on oikeasti mennyt sivu suuhun tämän "lusmuilun" vuoksi. En kyllä oikeasti tiedä voiko sitä edes lusmuiluksi kutsua. Enemmän se oli ehkä kapinointia yhteiskuntaa ja varsinkin läheisiäni vastaan, sillä kyllä minusta tuntui, ettei kukaan välittänyt opiskelinko hurjasti vai ei.
Palaamme kuitenkin näihin tunteisiin ja ajatuksiin myöhemmin, sillä tämän kertaisessa postauksessa tahdon jakaa muutaman tavan, tottumuksen, joita rohkaisen jokaisen opiskelijan ottamaan osakseen opintorutiineihinsa.
Ei sen vuoksi, että nämä parantaisivat pelkästään tapaasi oppia ja sisäistää oppimaasi, vaan jotta voit myös ottaa tämän saman mielentilan sinne tulevaisuuden urapolulle.
TERVEELLISIÄ TAPOJA OPISKELIJALLE
KEHITÄ VAKAA OPISKELURUTIINI
Aikatauluta päiväsi todella hyvin; milloin olet koulussa, mitä ainetta opiskelet minäkin päivänä ja milloin opiskelet vapaa-ajalla tai etänä.
Jos opiskelet milloin huvittaa ahdistuneisuuden tunne tulee syntymään viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaat tehtävien kasaantuneen niin paljon, ettet saa niitä millään määräaikaan mennessä palautettua. Tai mikä pahempaa; tulet jäämään kaikista jälkeen.
MÄÄRÄAJAT
Suunnittele myös tekemisesi määräaikojen mukaan. Jokaisella tehtävällä on aina se tietty päivä, jolloin se kuuluu olla palautettuna.
Jos et aikatauluta opiskeluasi määräajat mielessäsi tulet todennäköisesti palauttamaan tehtävän myöhässä, mikä ei ole hyvä asia. Tällöin ne myös tuppaavat kasaantumaan, etkä pääse kunnolla sisäistämään materiaalia, joka teille on annettu.
ÄLÄ TEE MONTAA ASIAA SAMANAIKAISESTI
Keskity yhteen tehtävään kerrallaan. Se helpottaa niin aiheen ymmärtämistä ja sisäistämistä, kuin myös ehkäisee liiallista turhautumista. Sekoittamalla liian monta tehtävää, puhumattakaan eri ainemateriaaleista, sekoittaa vain ajatuksia, luo hämmennystä eikä anna sinulle mahdollisuutta oppia.
Jos sinusta tuntuu, että et pääse eteenpäin jossain tehtävässä, sen sijaan, että hyppäisit uuteen tehtävään kokeile mieluummin pienen tauon pitämistä tai yksinkertaisesti lopeta pänttääminen siltä päivältä.
KESKITY TUNNEILLA
Keskity siihen, mitä opettaja sanoo tunnilla, sillä 85% ajasta se on todella hyödyllistä tietoa, mitä hän sanoo. Vältä istumasta luokan perällä, sillä ne mölyapinat ovat useimmiten takana ja keskittyminen herpaantuu helposti.
Edessä istuminen osoittaa opettajalle, että sinua kiinnostaa kyseinen aine ja opintosi ylipäätänsä, mutta oikeasti se, että istut mahdollisimman edessä ehkäisee myös sen, että näet muut opiskelijat ja heidän tekemisensä, jolloin keskittymisesi pysyy helpommin opetuksessa.
Jos puolestaan opit paremmin lukemalla muistiinpanoja, eikä kuuntelusta jää paljoa mieleen suosittelen tätä kikkaa; jos sinulla on mahdollisuus päästä Wordiin nauhoitta opettajan puhetta.
Itse teen tätä parilla kurssilla, joilla opettajan kommentit ovat oikeasti kullan arvoisia, mutta aina en ehdi kirjoittamaan kaikkea ja kun kirjoitan en yleensä keskity siihen mitä hän sanoo. Välillä jopa opiskelijoilta tulee hyviä kommentteja opettajan kysyessä mielipidettä.
Miten tämä tapahtuu Wordissa; Aloitus -> Sanele = ja Word nauhoittaa sanomiset tekstiksi. Teksti menee aika pötköön, joten nauhoittaessa kannattaa hiukan siirtää sitä keskittymistä myös sinne tietokoneen puolelle.
PIDÄ TAUKOJA SÄÄNNÖLLISESTI EHKÄISTÄKSESI AKATEEMISTA UUPUMUSTA
Tärkeää on myös muistaa tauottaa se oma tekeminen. Koulussa tämä on hiukan helpompaa, mutta on tärkeää muistaa nauttia välipalaa ja varsinkin lounasta silloin kun opiskelet kotona.
Mikä on edes akateeminen uupuminen? Se on se sama burnout, josta monet työssä käyvät puhuvat ja kokevat, mutta sen voi todellakin opiskelijakin kokea. Akateeminen uupuminen tapahtuu asteittain pitkien stressijaksojen jälkeen. Monet opiskelijat kokevat keski- ja ylemmän tason uupumusta jossain vaiheessa opintojensa aikana.
Akateeminen uupuminen ei todellakaan tarkoita, että olisit laiska. Useimmiten se on täysin päinvastaista. Ihmiset, jotka kokevat uupumusta ovat työskennelleet ihan liikaa. Jos olisit laiska et olisi opintojasi edes aloittanut tai olisit lopettanut kauan aikaa sitten.
Loppuun palamisen merkit ja yleiset oireet:
- Fyysinen uupumus - väsymys ja uninen olo
- Henkinen uupumus - keskittymisen herpaantuminen, vaikea sisäistää mitään
- Laskenut motivaatio ja tunneperäinen väsymys
- Negatiivisia tunteita oppimista ja opintoja kohtaan
Mihin uupumus voi johtaa?:
- Lisääntyvään poissaoloon
- Ei halua yrittää enää, suorituskyky heikkenee niin kokeissa kuin muissakin koulutehtävissä
- Depersonalisaatio = kokemus, jonka yhteydessä henkilö kokee persoonallisuutensa, identiteettinsä, kehonsa tai ympäristönsä muuttuneen niin, että ne eivät ole entisensä kaltaisia tai ovat jollakin tavoin epätodellisia.
- Negatiiviset vaikutukset oppimiseen/opintoihin
Lyhyen ajan ehkäisymenetelmät:
- Virkisty käymällä suihkussa
- Käy salilla, uimassa, juoksemassa tai mene vaikka pompottamaan palloa lähimälle koripallokentälle
- Käy hoitamassa asioita
- Syö välipalaa
- Vaihda paikkaa jossa pänttäät
Pitkän ajan ehkäisymenetelmiä:
- Leikkaa työmääräsi pienempiin osiin, ehkäise sitä ylivoimaisuuden tunnetta, joka vois syntyä suurista tehtävistä ja luo saavutuksen tunnetta.
- Luo se opiskleuaikataulu ja ole kurinalainen siitä, että noudatat sitä.
- Ota vapaapäivä ja suunnittele milloin jatkat jälleen opiskelua.
- Varmista, että saat joka yö tarpeeksi unta.
- Syö terveellisesti ja liiku säännöllisesti noin kolme kertaa viikossa ainakin 30 minuutin ajan.
- Aseta itsellesi FIKSUJA tavoitteita, joihin sisältyy jonkinlainen palkinto.
OTA YHTEYTTÄ, JOS SINULLA ON VAIKEUKSIA JA OPI PYYTÄMÄÄN APUA
Tämä on sellainen asia, jonka toivon, että joku olisi sanonut minulle lukioaikoina, sillä en ollut oikeasti varma kenen puoleen kääntyä. Koulun henkilökunnan puoleen tulisi aina kääntyä ja kyllä kävin koulupsykologilla sekä opinto-ohjaajan juttusilla, mutta heiltä en saanut samanlaista rohkaisua opintojani kohtaan, mitä olisin toivonut.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lähelläsi olisi ihmisiä, jotka voisivat olla avuksi ja toivon, että olisin ymmärtänyt tämän, mutta ajatukseni olivat erilaiset silloin teini-ikäisenä. Se että pitää asioita sisällään ei ole hyvä asia, ja jos opo tuntuu henkilöltä, jota ei kiinnosta voit marssia jonkun toisen juttusille. Oli se luokkakaveri, opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja, vanhempi tai vaikka kelan työntekijä.
Itse en kauhean lujalla kädellä apua hakenut tuolloin muilta kuin exältäni. Nyt asiaa katsottuna tuo päätös oli todellinen virhe, sillä hän toitotti, että en tarvitse ylioppilastodistusta elääkseni. Tämän lisäksi muita syitä on monia, miksi lopetin yrittämästä ja periaatteessa jätin ylioppilsatutkintoni kesken.
Apua ja tsemppausta kuitenkin sain viimeisen kolmen vuoden aikana ja viime jouluna valmistuin ylioppilaaksi! Älä siis kuuntele muita tai varsinkaan itseäsi tilanteessa jossa epäilykset alkavat vyörymään päälle onko sinusta oikeasti tähän opinnon tielle. Sinusta on ja pystyt siihen!
Kun tuntuu siltä ettei mikään onnistu ja kaikki on vain "liian hankalaa" hyvä on avautua jollekin, joka ei ruoki tuota uskomustasi ja rohkaise lopettamaan.
Puhu sellaisen kanssa, joka rohkaisee sinua eteenpäin ja ennen kaikkea muistuta itseäsi siitä, miksi lähdit tälle polulle.
Olisiko sinulla jotain lisättävää, mitä opiskelijan tulisi kokeilla?
Lue myös;
5x Kuinka luoda TOIMIVA OPINTORUTIINI
Ei kommentteja
Pidetään kommentikenttä siistinä, kiitos ♥