7x miten käsitellä huono numero tai kurssin repuuttaminen

Henkilönä, joka onnistui epäonnistumaan paitsi kurssin, mutta myös kokonaisen lukio vuoden kanssa, tässä on muutama asia, mitkä ovat toimineet minulle;

Anna itsellesi määriteltyä suruaikaa // Tulet tuntemaan olosi todella kurjaksi kun olet repuuttanut kurssin - olet pettynyt, vihainen niin itseesi kuin lukioon/opettajiin, emotionaalisesti tyhjennetty ja tulet todennäköisesti vakuuttelemaan itsellesi, että sinä olet epäonnistuja, joten miksi enää ikinä kokeilla mitään? Tulet todennäköisesti makaamaan sängyssä ja kieriskelet omassa negatiivisuudessasi jonkin aikaa ja sinun tulee oikeasti antaa itsellesi lupa toimia näin!

Mutta parin päivän jälkeen sinun on käytävä tiukka keskustelu itsesi kanssa, itke jos sinun tarvii ja laita itsesi fyysisesti jatkamaan eteenpäin tästä tilanteesta. Nouse ylös, käy suihkussa, juo kuppi kahvia ja käy kävelyllä. Anna itsellesi lupa tuntea olosi jälleen ihmiseksi ja sen jälkeen keskustele itsesi kanssa uudelleen - tällä kertaa keskittyen siihen mitä voisit tehdä tässä tilanteessa.

Tunnista syy epäonnistumisesi takana // Luitko tarpeeksi? Pelkäsitkö liikaa epäonnistumista? Stressasiko kurssi sinua liikaa ja minkä takia? Eikö opetusmetodit olleet sinulle sopivat? Vihaatko yksinkertaisesti kyseistä ainetta niin paljon että mieluummin repuutat kyseisen kurssin kuin kohtaisit sen kunnolla? Eikö sinulla ollut tarpeeksi aikaa? Vai etkö tehnyt tarpeeksi aikaa pänttäämiselle?

Anna itsellesi anteeksi // Henkilökohtaisesti pystyisin itse antamaan repuuttamiseni syyksi kaikki nuo yllä mainitsemani asiat. Olin todellinen sotku omana virallisena abi vuonnani enkä kyennyt kapuamaan ylös siitä kuopasta, jonka itselleni olin kaivanut. Kaikki myöskin kasaantuivat todella nopeasti eikä minulla ollut energiaa käsitellä sitä kaikkea eikä kukaan antanut minulle edes syytä siihen. En todellakaan ole ylpeä itsestäni, mutta en myöskään enää paheksu itseäni asiasta.

Vaikka sinulla ei olisi minkäänlaista "oikeaa" syytä kurssin tai yo-kokeiden repuuttamiseen sinun on silti löydettävä sisältäsi voimaa ja antaa itsellesi lupa jatkaa eteenpäin. Muuten vain kahlitset itsesi syyllisyyden kehään, joka vain estää sinua tekemästä mitään mikä voisi parantaa tilannetta.

Tee pelisuunnitelma // Istu alas muistiinpanojesi kanssa ja selaa läpi nopeasti kaikki. Määrittele, mitä sinun on tehtävä, jotta saat tämän kurssin päätökseen ja KIRJOITA SE YLÖS. Etsi netistä tarvittavat resurssit jotka auttavat sinua ettet vain jää jumiin. Etsi joku joka selittäisi sinulle ne asiat, joita et oikein ymmärrä ja jotka vain tuntuvat leijuvan pääsi yläpuolella. Jos kurssisi opettaja on helposti lähestyttävä henkilö kysy josko hänellä olisi mitään neuvoja.

Etsi blogeja, lehti artikkeleita tai kysy luokkatovereiltasi miten he pärjäsivät kurssilla. Jos sinusta tuntuu että jäät vain jumiin, siirry hetkeksi tekemään jotain muuta ja palaa aiheeseen myöhemmin ja MUISTAKIN TULLA TAKAISIN. Kenties etsi mikä voisi olla paras mahdollinen opiskelu tekniikka joka sopisi juuri kyseisen kurssin kokeeseen ja yritä saada käsiisi vanhoja kokeita - lyhykäisyydessään, yritä tehdä opiskelusta niin helppoa itsellesi kuin mahdollista, jotta myös pääsisit näkemään hyviä tuloksia.

Kun olet luonut pelisuunnitelman tee parhaasi ja yritä pitää siitä kiinni // On todella vaikaa yrittää päästä takaisin opiskeluiden pariin kun mieli on ollut hyvin maassa. Se on vielä vaikeampaa kun tiedät jo kerran epäonnistuneesi ja pelko, että se tapahtuisi uudelleen jatkuvasti tuntuu olevan läsnä. Mutta, ainoa tapa miten pystyt selättämään tuon pelon tuoman tunteen on yrittämällä. 

Nouse ylös aamulla, lukaise pelisuunnitelmasi läpi, tee asiat uudelleen ja uudelleen kunnes ne tuntuvat jäävän korvien väliin ja anna tälle prosessille aikaa. Jos sinusta tuntuu ettei opiskelu onnistu, se on ihan ok, toimit paremmin sitten huomenna. Ota taukoja, mutta älä anna niiden kestää viikkoja. Nuku. Käy kävelyllä. Yritä syödä terveellisesti. Vaikka et tekisi aivan kaikkea sitä, mitä olet suunnitelmaasi ylös kirjannut sekin on ihan ok. Teit sentään jotakin ja se on aina parempi kuin ettet tekisi mitään!

Anna itsellesi suunniteltu tauko! // Yritä välttää burnoutia kaikin mahdollisin keinoin. Jos olet yhtään samanlainen kuin minä niin olet saavuttanut tässä vaiheessa hennon tasapainoin tuotattavuutta ja paniikkia, ja se kummalle puolelle tänään kaadutaan riippuu täysin omasta mielentilastasi. Tee kaikkesi jotta pysyisit sillä tuotattavuuden puolella, joka tarkoittaa että annat itsellesi myös aikaa latautua. Ota "aktiviteetti taukoja" eli älä anna itsesi vain istua ja tuijottaa ruutua koko päivää, vaan nouse ylös ja liiku. Pese tiskit, tee itsellesi pientä välipalaa, soita musiikkia ja tanssi hiukan... Kaikki toimii! Aseta myös itsellesi lopetus aika, jotta tiedät milloin lopettaa. Yökukkuminen tuppaa usein avittamaan mieltä kallistumaan sinne panikoimisen puolelle. Lepää ja yritä huomenna uudestaan.

Löydä joku jonka avulla sitoutua // Oli se sitten sovellus puhelimessa, studyblr, luokkatoveri, kaveri tai äitisi - mikä vain toimii kohdallasi! Löydä tapa joka pitää sinut vastuuvelvollisena tekemisillesi ja joka samalla auttaa sinua oikeasti tekemään jotakin.

Kokeile 5 sekunnin sääntöä pitääksesi itsesi motivoituneena

Tämä on oikea elämän pelastaja minun kaltaisille ihmisille, joiden vastareaktio stressiin on vitkastelu. "Viiden sekunnin sääntö" on amerikkalaisen Mel Robbinsonin keksimä harjoitus, jota hän itse käytti elämän sortuessa kasaan ja on tällä hetkellä hyvin menestyvä bisnessnainen.

Robbinson on löytänyt tieteellisen tavan jolla voittaa vitkastelu (jopa vallitsevan ahdistuksen ja masennuksen oireet) ja se menee näin: Joka kerta kun huomaat itsesi miettimässä mitä tahansa pientä tai suurta kuten "pitäisi viedä roskat" tai "minun pitäisi todella lukea tähän tulevaan kokeeseen" laske viidestä alaspäin, hengitä syvään ja ala tekemään. Tämä ehkäisee sen että aivosi yrittäisivät puhua sinut ympäri tekemästä kyseistä tehtävää jota juuri mietit.

Robbinson on tehnyt taustatutkimuksensa ja sai selville, että laskemalla alaspäin 5,4,3,2,1 et itse asiassa anna  aivoillesi mahdollisuutta reagoida tavalla, joka estää sinua tekemästä mitä tahansa mitä olitkaan aikeissa tehdä, koska se siirtyy tyviganglioista prefontaaliseen aivokuoreen, joka on päätöksenteko-osa - mikä puolestaan on se paikka missä kaikki meidän tapamme asuvat. Vitkastelu, viivyttely on oikeastaan tapa jonka aivomme ovat kehittäneet suojellakseen meitä tunneperäiseltä kivulta kuten pelolta ettei ole tarpeeksi hyvä, repuuttamisen pelko tai että meille naurettaisiin jne.

Olen huomannut että metodi toimii myös ei niin toivottuihin ajatuksiin - joka kerta kun sinusta tuntuu, että olet jälleen laskeutumassa sinne ahdistuksen kuoppaan, silloin kun mielesi toitottaa; "Miksi teet tämän? Tiedät ettet ole tarpeeksi hyvä, joten miksi edes vaivautua?". Kokeile laskea viidestä alaspäin, hengitä syvään, kuvittele itsesi onnistumassa ja jatka asian tekemistä.

Jos olet siis kokeillut jo kaikkia yllä mainitsemiani asioita, tehnyt suunnitelman ja aikatauluttanut koko vuotesi, mutta silti jotenkin et vain tunnu onnistuvan tekemisesi kanssa - anna tälle harjoitukselle pieni kokeilu. Se saattaa olla juuri sitä mitä tarvitset.

Onnea kaikille yrittämisessä, sinä kyllä pystyt tähän! ❤️

Ja onnea myös kaikille tänä keväänä ylioppilaiksi valmistuneille!