Valon ja keskikesänjuhla

Tätä keskikesän juhlaa juhlitaan silloin kun päivä on pisimmillään ja sitä juhlitaan yllättävän useassa paikassa. Meille Suomessa tämä juhla on yöttömän yön juhla ja kaikille tuttu juhannus nimellä, joka on juhlan kristillinen nimike. Toisille se voi olla valon ja keskikesänjuhla, mittumaari, Midsummer, Summer Solstice tai Litha. Nimiä on monia ja syitä juhlaan myös toisistaan hiukan poikkeavia.

Tiesitkö, että monet pakanalliset tavat siirtyivät katolisen kirkon ansiosta kirkollisiksi? Yksi näistä on juurikin juhannus. Ennen kuin kristinusko rantautui kulttuuriimme monia vuosia sitten tätä suomen keskikesän juhlaa kutsuttiin Ukon juhlaksi. Ukko oli sään, sadon ja ukkosen jumala suomalaisessa mytologiassa. Saatamme edelleen tehdä leikkimielessä erilaisia rituaaleja juhannusyönä, kuten kerätä kukkia tyynyn alle siinä toivossa että näkisimme unta siitä henkilöstä joka vie meidät vihille. Alun perin taioilla pyrittiin varmistamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai jopa saamaan haluttu henkilö puolisoksi, mutta myös näiden lisäksi varmistettiin että tuleva sato olisi hyvä. Juhannuspäivä on täydellisin enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta, että myös karjaonnea. Jumalten ja henkien lepyttely sekä toive hedelmällisestä kasvun kaudesta oli luontoa palvovalle kansalle totisinta totta; jos Ukko suuttuu, ei saada sadetta. Taikojen lisäksi vanhaa perua ovat kokkotulet, että aamuun jatkuva kova ääninen juhlinta, joiden tarkoituksena oli karkottaa pahoja henkiä. Vanhan perinteen mukaan myös ajateltiin että juhannusyönä aaveet saattoivat astua esiin.

Vaikka juhla onkin enemmän pakanoille silti usein todella moni juhlistaa tätä keskikesän ja valon juhlaa poltellen nuotioita ja keräten kukkia. Jotkut jopa valmistaen ja syöden sapattiruokaa, että viettäen aikaa ystävien kanssa. Nykyinen juhannuksemme on siis sekoititus pakanallista ja kirkollista perinnettä. Keskikesän juhla on 400 -luvulta lähtien ollut juhannus, jonka ajankohta on määräytynyt vuodesta 1955 Johanneksen nimipäivän (mikän on 24.6.) mukaan niin, että aatto on sovittu olevan aina perjantai. Juhannus on Johannes-nimen vanha ääntämismuoto. Juhlan kristillinen luonne juontuu Johannes kastajan syntymästä. Juhannuksen juhlintaan kuitenkaan kristinusko ei ole vaikuttanut. Kaikista juhlapyhistä juhannus onkin säilyttänyt parhaiten pakana-aikaisia tapojaan. Esimerkkinä taikojen lisäksi edelleen rannoille sytytetään komeat kokot - ei tosin karkottamaan pahoja henkiä.

Kokkojen polttamisen alkuperäinen merkitys on siis liittynyt suojautumiseen ja puhdistautumiseen. Tulen voima suojaa juhlivaa kansaa sekä navetan karjaa pahoilta hengiltä. Kipunoiden lennosta ja savun runsaudesta pääteltiin tulevan sadon runsaus ja myöhemmin kekäleet sekä tuhka vietiin pellolle. Juhannustaian mukaan on hyvä jos silmiäsi kirvelee kokon läheisyydessä. Juhannuskokon savu kiemurtelee nimittäin sen luokse, jonka häitä vietetään pian. Juhannuskokon polttamisen jälkeen tytöillä oli myös tapana hypätä kokon savun ylitse nostaakseen lempeään. Yksi vanha suomalainen sanonta kertoo täydellisesti juhlaperinteistä sen olellisimman ja suomalaisimman tavan; "Mitä enemmän väki on juovuksissa, sitä enemmän tulee viljaa."

Juhannustaikoja

Seuraavaksi jaan kanssanne muutamia juhannustaikoja. Uskaltaisitko kokeilla näitä?

Seitsemän kukkaa // Yksi tunnetuimmista juhannustaioista, jonka itse olen joskus nuorempana tehnyt on laittaa seitsemän erilaista kukkaa tai yrttejä tyynyn alle juhannusyönä. Jotkut uskovat, että taika toimii suuremmalla varmuudella kun kukat poimii seitsemältä eri niityltä.

Kukkaseppele // Tee yhdeksällä heinällä sidottu kukkaseppele ääneti ja aseta seppele tyynyn alle. Näet tällöin unta tulevasta puolisostasi.

Kukat paljastavat nimen // Juhannusiltana asetetaan pään alle yöksi useita kukkia, jotka nimetään poikien mukaan. Se kenen kukkanen on virkein aamulla on hän tuleva sulhanen.

Käki kukkuu // Käken pääsee näkemään todella harvoin, mutta sen ääni on varmasti monille tuttu. Ulkonäöltään käki tuo mieleen haukan, josta tämä vanha uskomus on peräisin; juhannuksena käki saa vihneen kurkkuunsa, vaikene ja muuttuu haukaksi. Juhannuksena kannattaa siis kuulostella käen kukuntaa. JOkainen kerta, kun käki kukkuu on yksi vuosi lisää sulhasen löytämiseen. Jos käki ei kuku ollenkaan sulhanen saapuu samaisena vuonna.

Joen rannalla // Juhannusyönä kun peset kasvosi joen rannassa saatat nähdä vastarannalla tulevan miehesi. Myös miehillä on mahdollisuus saada selville morsiammensa. Naimattomat nuoret miehet, jotka tahtovat tietää morsiammensa menevät järvelle tai virralle vesikivelle istumaan. Toisin sanottuna minkä tahansa kiven päälle, jota ympäröi vesi. Sieltä saavat morsiamensa haamun nähdäkseen.

Äänet // Juhannusyönä on myös kehotettu menemään kolme kertaa muutetun rakennuksen katolle ja kuuntelemaan. Äänet kertovat mitä on luvassa; musiikki tietää häitä, lapsen itku lapsia ja lautojen kalina kuolemaa.

Lemmenloitsuista

Lemmenloitsut kumpuavat pitkälti kansanrunoudesta, joiden avulla naiset nostattivat niin leipätaikinan kuin sulhasehdokkaan lemmen. Loitsut voivat olla lausuttuja, kuiskattuja, ajateltuja tai jopa laulettuja sanojen ketjuja, joiden takroitus on vaikuttaa tapahtumien kulkuun tai jopa saada aikaan jotain yliluonnollista. Suomalaisia ja Karjalaisi loitsuja tunnetaan muistiinmerkittyinä paljon, mutta voit sanella itsekin täysin oman loitsusi. Kuten itse olen sanonut loitsussa tärkeintä on, että itse uskot loitsun ja omien sanojesi voimaan.

Juhannussaunasta

Saunalla on myös tietysti oma osuutensa juhannuksen juhlinnassa, mutta saunassa valmistuttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi loitsujen avulla sekä kylpemällä kukista tehdyilla vihdalla. Kukka- tai katajavastoin voi kutsua lempeä tai jopa karkottaa kipuja. Lempeä toivova poimi vastaansa niin monta lehtipuun lajia kuin suinkin vain löysi ja sitten koko komeus koristeltiin kukkasin. Kipeitä paikkojaan hyvittelevä taittoi vastansa sekaan katajan oksia. Kipujen karkotukseen pystyi käyttämään vettäkin, jota valeltiin kauhalla kipeaan paikkaan.

Juhannussaunan jälkeen vasta voitiin heittää joko saunan katolle tai sen ylitse, jolloin saatiin tietää mitä tuleva vuosi toi tullessaan. Jos vihdan tyvi osoitti kotiin päin sai olla vuoden kotona, kirkolle päin osoittaminen merkitsi heittäjälle kuolemaa ja jos tyvi puolestaan kääntyi minne tahansa muualle kuin mainittuihin paikkoihin päätyi naimisiin. Jotkut uskoivat, että tuosta suunnasta puoliso saapuisi.

Oma juhannukseni on aina ollut erilainen. Nuorempana mentiin mökille, syötiin ja saatettiin jopa mennä kokkoa katsomaan, mutta parina edellisenä vuonna juhliminen on jäänyt. Tämän vuoden juhla tulee jälleen vietettyä Helsingissä, mutta pitkästä aikaa olen vapaalla! Suunnitelmat ovat hiukan vielä epäselvät, mutta uskon että kaikki selkenee kun päivää päästään kunnolla aloittelemaan. Ainakin jos kykenen aion itse valmistaa juhannusjuomaa sekä leipoa jotain tähän valon juhlaan sopivaa. Kävin siis eilen ottamassa ensimmäisen annoksen koronarokotteesta ja pistoskäsi on hiukan hellänä. Muita sivuvaikutuksia en ole itse saanut. Jos vietät itsekin Helsingissä juhannuksen suosittelen kurkkaamaan Pienten Helsinki sivuston, jonne on koottu hyvin kaikki tänä vuonna mahdolliset aktiviteetit. Voit myös hyvin kurkata ihan Helsingin oman sivuston.

Itse myös olen luonut juhannustunnelmaa musiikilla ja erityisesti tällä soittolistalla;

Jäikö jotain mainitsematta juhannuksesta? Jaa se kommenteissa! Onko sinulla joku loitsu tai juhannustaika jota olet juhannuksena kokeillut?

Tiedon lähteenä toimivat; varjojenkirja.com suomenluonto.fi sekä Suomalaisen kirjallisuuden seura