"RESET"

Minulle, kuten varmasti myös monelle muullekin, tulee näitä hiljaisemman elon hetkiä sosiaalisen median suhteen. Totta kai itse siellä pyörin, tykkään ja kommentoin, mutta en julkaise mitään. Yleensä oma syyni on yksinkertaisesti inspiraation puute, mikä saa minut "hairahtamaa" pois bloggaamisen tieltä. Tällä kertaa tilanne on hiukan eri.

Kuluneiden parin kuukauden aikana, olen ollut hyvin utelias sen suhteen, jos en olisikaan niin sinisilmäinen. Mitä jos alkaisin esittämään enemmän kysymyksiä, tuomaan esille sitä hiukan sarkastisempaa puolta itsestäni, joka rakastaa käydä ihmisten hermoon ja ennen kaikkea olemaan enemmän kiinnostunut millainen elämäni voisi olla kuin vain unelmoida. Olen oikeasti unelmoija luonteeltani - ja tarkoitan, että olen tätä 99% ajastani. Tämä on oikeastaan ollut myös se oma "paheeni", joka on estänyt minua vastaamasta tärkeisiin sähköposteihin, soittamaan tärkeitä puheluita ja ylipäätänsä pysymään kartalla, joka päiväisissä asioissa -- jota olen yrittänyt pian pari vuotta pitää kurissa GYST -päivällä.

Kuten sanoin olen pari viime kuukautta yrittänyt ajatella toisin ja se on saanut minut aloittamaan vuoden 2020 kokonaan eri tavalla kuin olin ajatellut. Ja tässä ovat ne muutokset:

1. Lopetin yrittäjyyden

Yrittäjyys on rankkaa ja haastavaa eikä todellakaan ollut itselleni se täydellisin työskentelytapa tällä hetkellä. Kampaajana työskentely on ollut hauskaa, palkitsevaa ja luovaa, mutta edetessämme kohti vuoden 2019 loppua silmäni aukesivat, sille että teen hyvin paljon töitä ja en saa läheskään niin paljon takaisin kuin, mitä minun kuuluisi. Työvälineet olivat hyvin rajalliset, mikä puolestaan rajoitti omaa luovaa puoltani. Palkkajärjestelyt olivat huonosti suunniteltu enkä saanut sitä aina ajallaan. Palkasta myös suurin osa meni siihen, että sain pidettyä yrittäjyyteni kurissa, mikä olisi tarkoittanut että paras mahdollinen ajatus olisi ollut hankkia lainaa. Itsehän en tahdo olla kampaaja ikuisuuksia, vaikka olenkin saanut hyviä arvosteluja, olen itse ollut tyytyväinen käden jälkeeni, mutta tämä ei ole se unelmaduuni. Miksi siis ottaa lisää lainaa työhön, jossa sydämeni ei ole mukan? Sanoin itseni siis irti ja lakkautin toiminimeni. Kokemuksena tämä oli hyvä ja voin ainakin sanoa yrittäneeni.

2. Ero

Marraskuun puolella istahdimme Rillen kanssa alas ja kävimme sen keskustelun, jossa monet itkevät silmänsä päästä. Tunsin itse enemmän helpottuneisuutta siitä, että olimme täysin samalla sivulla asioista. Siitä että suhteemme oli jo jonkin aikaa elänyt ilman kipinää. Ei ollut huutoa, ei vihaisia sanoja tai ennen kaikkea sitä itkua. Olimme Rillen kanssa hyvin kauan yhdessä ja tuntuu oudolta olla nyt yksin. Ehkä kaiketi sen vuoksi ettei parhaaksi ystäväkseni muuttunut ihminen enää ole niin lähellä, mutta itse olin hyvin nuori aloittaessamme seurustelun, hyvin halukas kokemaan kaiken, mitä nuoruudessa voikaan kokea ja hän osasi sen tarjota helpostikin. Mutta pidemmän päälle, realistisesti ajatellen se ei toiminut. Erosimme ja olemme ystäviä. 

3. Uudet rutiinit

Eron ja pikku hiljaa loppuvien töiden jälkeen olen alkanut elämään uudella tavalla. Luna jäi tietysti minulle ja olemmekin aamuisin lähteneet hyvin, hyvin aikaisin lenkille. Pieni hölkkä kuluttaa helposti hauvan energiaa ja herättää mukavasti. Olen aina ollut myös maailman huonoin syömäri ja vaikka syönkin pieniä annoksia edelleen en syö enää niin harvoin. Herään, syön, kuntoilen ja vietän loppuaamut romaanini parissa. Nämä uudet rutiinit ovat saanet ajatukseni irti huonoista ajatuksista. Elämän murehtimisesta. Otin myös kynän käteen pitkästä aikaa ja piirsin jotain.

Mitä on tulossa:

1. Uudet työt

Kuten sanoin työskentelen vielä kampaajana muutaman päivän, mutta en ole kuitenkaan typerä ja aloita työn etsintää vasta kun aikaisempi on loppunut. Aloitin uuden työpaikan etsimisen jo  oikeastaan syyskuussa. Joulukuussa pääsin puolestaan haastatteluun ja sain paikan. Kaupanalan töitä perus myyjänä, mutta onneksi työnkuvaan kuuluu paljon muutakin ja pääsääntöisesti se on asiakaspalvelua, josta minulla on hyvätkin kokemukset. Aloitan helmikuussa ja olen oikeastaan hyvin innoissani. Minun ei tarvitse murehtia oikeastaan mistään uuden työn alettua. Muuta kuin että olen ajallani paikalla.

2. Opiskelupaikka

Keväällä yhteishaussa tulen hakemaan opiskelupaikkaa. Se miksi hain parturi-kampaaja kouluun oli, jotta sain lisäaikaa pohtia, mitä oikeasti halusin elämälläni tehdä. Olen aina pohtinut toimittajan urasta, mutta pomppinut kolmen vaihtoehdon välillä; työskennelläkkö lehdessä, televisiossa vai radiossa? Viimeisin on nyt muutaman vuoden kiehtonut eniten ja nyt päädyin siihen tulokseen, että haen medianomi koulutukseen. Tämä antaa mahdollisuuden työskennellä kaikilla median aloilla ja opiskellessa voin rauhassa miettiä, mikä on se mikä vetää minua eniten puoleensa; kirjottaminen, videokuvaus vaiko äänittäminen.

Tämä vuosi, ainakin näin alku, tulee olemaan hyvinkin paljon keskittymistä oman elämäni kasaamiseen. Yritystä on ainakin, sillä todellisuus on, etten tiedä mitä minun pitäisi juuri tällä hetkellä tehdä. Enkä todellakaan tiedä millaisessa tilanteessa elämäni on kuun lopussa, mutta se mitä tiedän on se etten elä elämääni samalla tavalla kuin muutama viikko sitten. En enää pidättele itseäni pelkäämällä.

Vaikka kaikki onkin vielä todella epäselvää elän tällä hetkellä terveellisintä ja onnelisinta versiota itsestäni.

Haluan oikeasti kiittää jokaista, jotka ovat seuranneet, tukeneet ja kannustaneet tämän pienen hiljaiseloni aikana. Olen todella iloinen ja kiitollinen jokaisesta teistä, jotka ovat viestitelleet instassa, ja voin oikeasti sanoa olevani ylpeä siitä, miten sosiaalinen media on kehittynyt. En voi kieltää etteikö mielessäni kävisi aika ajoin se kysymys, miksi joku näkisi sen vaivan lukea sellaisen neidon sanoja, joka on hävittänyt itsensä hiusten ja värien sekaan ja unohtanut täysin itsensä tuon matkan varrella. Minkä kuitenkin tiedän on se, että kaikki mitä teen ja sanon, mitä kirjoitan ja valokuvaan, ovat tarkoitus olla viesti sinulle; rakasta sekä uskalla elää elämääsi.