Lauantai oli jälleen yksi päivä, jonka vietin töissä. Äitini tokaisi minulle, että minun täytyisi "vaatia" itselleni lauantait vapaiksia, mutta oikeastaan en tahdo. Olen huomannut, että pidän siitä että lauantai on duunipäivä. Asiakkaat ovat rennommalla tuulella ja koska yritän pitää maanantain vapaana, voin silloin hoitaa henkilökohtaisia asioita esim. käydä pankissa ja yrittää saada tätä asuntoasiaa eteenpäin. Viime lauantai 2.2. ei ollut kuitenkaan millään tavalla hyvä päivä.
Ensinnäkin jouduin menemään töihin kymmeneksi ja olin myöhästyä bussin takia, olin yksin liikkeellä kaksi tuntia ja sinä aikana siivosin edellisenä päivänä olleen viimeisen henkilön jäljet, puhdistin lattiat, jotka olivat kuraiset ja kiviä täynnä, tiskasin jätetyt tiskit, rikoin samalla lasin jolloin sormeeni tuli haava eikä Rillekään jaksanut raahata itseään hiusten leikkuuseen. Yritin piristää itseäni ostamalla maalaustarvikkeita ja kuvissa näkyvät housut sekä villapaidan - vaaterekissä. Koska oli lauantai kaupungilla oli porukkaa ja kaupoissa oli kuuma, monkissa meni melkein hermot kun muutama henkilö omi sovituskopin ja tämän vuoksi jouduin juoksemaan Aleksanterin kadulta Elielinauikolle jotta ehdin bussiin. Kotona halusin julkaista postauksen, joka puolestaan venyi sillä Rille oli purkanut koneeni. Sitä odoteltiin sitten n. puolitoista tuntia, että se oli jälleen toiminta kunnosa.
viikonloppu look
toppi // g i n a t r i c o t
housut // m o n k i
tossut // j y s k
Minun kun teki mieli purskahtaa itkuun bussimatkalla kotiin, sillä tunsin epäonnistuneeni surkeasti melkeinpä kaikessa, mitä olin tehnyt ja tunsin itseni todella ala-arvoiseksi. Tällaisina hetkinä on kuitenkin muutama asia, jotka kannattaa tehdä sillä aina ei ole paras idea purskahtaa itkuun tai aloittaa kohtausta julkisella paikalla.
---
y k s i // hengitä
Kun päivää tuntuu hallitsevan todella suuri paha henki niin sinun ei tarvitse muuta kuin hidastaa tahtiasi, jopa pysähtyä kokonaan ja ottaa syvään henkeä. Huolimatta siitä, että huonot tapahtumat eivät poistuisi päivän aikana muista, että kaikki känätyy kyllä parhain päin. Et saa kaikkea muuttumaan paremmaksi sekoamalla tai heittäytymällä tunteelliseksi. Tämä ainoastaan pahentaa asioita. Joten hengitä. Sulje silmäsi, hengitä syvään ja samalla kerää kaikki se paha ja kiukku sisääsi. Hyväksy tapahtunut. Se kuuluu elämään. Puhalla sitten kaikki se paha ulos kehostasi ja jatka elämääsi. Sinä olet se, joka kontroilloi elämääsi eivät nuo huonot hetket.
k a k s i // mitä voisit oppia tästä?
Oletko edes huomannut, että opit jokaisesta tekemästäsi virheestä aina jotakin? Jopa noista huonoista päivistä? Sanotaan nyt vaikka, että sinulla on takana tosi hankala ero. Hän särki sydämesi ja koet todella suurta tuskaa. Kuitenkaan kipu ei kestä ikuisesti, tai se kestää jos et päästä menneisyydestä irti. Mutta nyt tuon eron takia, tuon tuntemasi kivun takia, sinä TIEDÄT PAREMMIN! Tulet olemaan hiukan "varovaisempi" seuraavan kumppani ehdokkaan kohdalla. Tulet kiinnittämään huomiota tiettyihin asioihin jotka eivät tuntuneet niin trärkeiltä aikaisemmin. Oppimalla pienesti itsestäsi on vain pieni osa, mitä olet oppinut tuosta kivusta. Ymmärsitkö nyt mitä hain tällä takaa? Et koskaan tajuaisi olla tekemättä jotakin ilman sitä yhtä huonoa kokemusta. Älä siis näe pahoja päivä niin kamalina. Näe ne ennemminkin opittuina oppitunteina. Ymmärrä myös, että jokainen asia tapahtuu syystä. Tarvitset tiettyjä asioita, jotta olisit valmis siihen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Arvosta? Kuulostaa varmasti typerältä sekä mahdottomalta, sillä kaiken sen pahan jälkeen, miten voisit vain istua alas ja arvostaa sitä? Voi olla oikeasti todellakin hankalaa. Sinun on vain mietittävä asiaa tällä tavoin; jos näitä huonoja päiviä, huonoja hetkiä, ei olisi, miten voisimme koskaan edes arvostaa niitä hyviä asioita elämässämme? Pystyisimmekö edes tunnistamaan näiden kahden eroja? Vielä tärkeämpää, miten voisit oppia arvostamaan hyviä päiviä jos et kokisi pahoja päiviä? Kuten sanoin aikaisemmin, kaikki tapahtuu syystä. Ne hullut asiat jotka tapahtuvat, joissakin tapauksissa ne ovat valitettavia, mutta kaikki se on kuitenkin opettaakseen meille suuren asian, joka yhdistyy suurempaan kuvaan. Kuvaan elämästämme, jota emme aivan vielä ole päässeet kokemaan.
Pahoja päiviä tulee ja menee. Niitä ei voi ehkäistä, mutta niiden kanssa voi kyllä oppia elämään. Ilman omaa huonoa päivääni en olisi töiden jälkeen lähtenyt kaupungille ostamaan maalaustarvikkeita tai löytänyt maailman mukavimpia housuja sekä ihanan lämmintä villatakkia. Molemmat alesta vielä! Oli päivässä muutakin hyvää. Sain rauhassa siivoiltua koko kampaamon, minulla oli yksi asiakas ja leikkaus onnistui täydellisesti! Nyt voin viettää rennon viikonlopun maalaamisen sekä valokuvaamisen parissa.
Jos tahdot lisää vinkkejä miten selvitä huonoista päivistä, käy lukaisemassa aikaisempi postaukseni samasta aiheesta tästä.
Muista seurata blogia myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramisessa (@paulinetheblog)
Voih, mun viime viikonloppu oli ihan hirvee kans! Pilasin mun lempparineuleen, rikoin mun ihanan sokerikon ja maksoin 50 e oven avauksesta... Eli fiilaan kyllä! Oli outoa arvostaa sitä, että maanantai oli ihanan tavallinen, eikä tällasia enää tapahtunut. :D
VastaaPoistaVoi eiii! Ei kiva, että sullakin meni viikonloppu huonosti.
PoistaHuonon päivän jälkeinen päivä on kyl aina ihana tasapaino edellisen päivän epäonnelle