PÄÄNSÄRKYÄ, LIHASKIPUJA JA SYÖMISONGELMIA

Olen jo muutaman viikon ajan potenut järkyttävää päänsärkyä. Ensin ajattelin sen johtuvan lihaskivuista, sillä tämä kampaajan duuni ei ole keholle helppoa. Ostin ice poweria ja se kyllä auttoi olkapäiden jännittyneisyyteen. Päänsärky alkoi kuitenkin eri tavalla ja aloin jo epäilemään aivokasvainta tai että minussa on jokin muu vika.

Sitten tajusin, että hei tämä tunne on oikeastaan tuttu. Aloin vähentämään kahvin juontia ja korvasin sen vedellä sekä rupesin pitämään enemmän kirjaa syömisistäni. Ala-aste ikäisenä minulle kävi niin, että ruoka oksetti ja lääkärissä sitten todettiin, että minulla oli kaaliumin puutetta. Se korjaantui vitamiinien, vihannesten, marjojen ja hedelmien syönnillä. Tämä on nyt tässä parin vuoden sisällä puolestaan vähentynyt.


Olen alkanut nyt syömään enemmän - aina tosin syöminen on ollut minulle vähän vaikeaa sen vuoksi että 1) olen todella laiska kokkaamaan ja 2) oikeasti unohdan välillä syödä. Stressi on myös todella suuri tekijä päänsärkyjeni kanssa sekä hormonikierrukka, joka minulle laitettiin helmikuussa 2017. Kaikki lähtee kuitenkin kehosta ja kehon hyvinvoinnista. Syömisvaikeuksien vuoksi sairastumisia on ollut monia ja olenkin aina ollut aika sairasteleva henkilö. Yrityksenä on kuitenkin nyt syödä joka päivä aamiainen sekä koululounaan lisäksi vielä yksi lämmin ateria. Yleensä kun se jää siihen yhteen ja moneen pikkuisen välipalaan - sokeripitoiseen a.k.a. suklaaseen.

Eilen tuli nautittua ihanasti puuroa aamupalaksi ja maanantaina puolestaan ruisleipää. Olen aina miettinyt aamupalan aloittamista - siitä on myös olen täällä blogissani maininnut - mutta seuraavana pohdintana tulee; "Ehkä sitten kun saan sen leivänpaahtimen ja blenderin hankittua." Viikonloppuna tuli mietittyä, miksi pohdin näin! Ei aamupalaa kannata jättää välistä vain koska ei saa sitä tiettyä herkkua syötyä. Aamupala ja syöminen eivät poista lihaskipujani, mutta ne ehkäisevät toisella tapaa päänsärkyni syntymistä.


Päänsärkyni voivat johtua myös nestehukasta, sillä tajusin juovani tällä hetkellä paljon vähemmän vettä kuin kesällä eikä ihme jos kehoni reagoisi siihen. Minulla on myös paha tapa yrittää stressaantuneena naksauttaa niskani kääntämällä päätä puolelta toiselle. Tämä ei koskaan naksauta niskalihaksiani, vaan kiristää niitä, joka synnyttää kireyden niskaan ja se sitten "kiipeää" päähäni.

Koulun alettua stressini on noussut. Ei sen vuoksi ettenkö tahtoisi opiskella, vaan sen vuoksi, että tunnen itseni turhaksi koulussa, sillä en ole kauheasti päässyt mitään tekemään. Stressi nousee jos jätän menemättä päänsärkyni tai vatsakipujen vuoksi, mutta sitten kun menen en tee siellä mitään. Edelliset kolme asiakaspäivä kertaa asiakas on jättänyt minun kohdallani tulematta ja edellisellä kerralla näin opettajan kasvoilta, ettei hän uskonut minua kun kerroin, ettei asiakas tullut. Tätä alaa ei ope ellei tee asiakkaita enkä ole edes päässyt tekemään sitä mitä tahdon oppia eli värjäämään hiuksia ja tämä stressaa.

Onneksi valmistun pian.

Lue myös: KUUMUUTTA, HIKEÄ JA FANTASIAA